Jättänyt oot jälkesi
koskemattomaan hankeeni
piirtänyt oot uusiksi
ne huterat ääriviivani
ääriviivat rantahiekassa
anna anteeksi nuo heikkouteni
ja aamujesi paino päiväsi mustimmat
anna anteksi nuo heikkouteni
ja iltojesi raivo
pelkosi raskaimmat
ikkunasta katselet
niin kuin oottaisit hetkeä
kyyneleitäs estelet
siis minun on aika lähteä
lähteä kuin järven päältä jää
anna anteeksi nuo heikkouteni
ja aamujesi paino päiväsi mustimmat
anna anteksi nuo heikkouteni
ja iltojesi raivo
pelkosi raskaimmat